Sääntö numero yksi!
Oppi on hankittava itse. Me kyllä onnistumme ja välillä
asioiden hoitaminen vaatii tekemällä oppimista, kun kunnon oppikirjaa ei
asioista ole tehty. Nyt meidän unelmamme ovat kyydissä ja makoilevat takana
eläinkujetustrailerissa ja valumme pikkuhiljaa kohti Lahtea, Yli-Marolan
4H-kotieläinpihaa.
Miksi päädyimme tekemään eläinhankintoja pihallemme
ulkomailta? Tietääkö sitä kukaan, ei varmaan. Pihan elämä muodostuu jatkuvasta
liikkeellä olemisesta. Kotieläinpihan pyörittäminen keskellä keskustan vilinää
ei todellakaan ole helppoa eikä yksinkertaista. Pelkästään ihmisten parissa
työn tekeminen on haasteellista, mutta kun lisäätte siihen asiakkaat, lapset,
nuoret, työttömyyden ja eläimet, soppa on valmis. Jotta me jaksamme tätä
työttämme, meillä on mahdollisuus vaikuttaa työhömme ja toteuttaa unelmiamme.
Jotta pihan pyörittäminen on mahdollista, meidän on jatkuvasti uusiuduttava.
Teidän korviinne saattaa kuulostaa tyhmältä, mutta kotieäinpihoilla asiakkailta
kiitoksen saaminen on ensi sijaisen tärkeää ja meille on tärkeää, että kukaan
ei sanoisi pihastamme ”no eihän siellä mitään näkemistä ollut”.
Kokemuksellisuus toki tulee meidän toimintaan mukaan tulemisella, esim. Leireille,
kerhoihin tai kursseille. Niissä harvoin kukaan jää kylmäksi.
Tällä hetkellä kotieläinpihan pyörittämisestä kokemusta on
tullut jo lähemmäs 10 vuotta ja piha on ollut olemassa yleisölle 20 vuotta. On
opittu kantapään kautta. On ollut kriisejä sekä parempia että huonompia aikoja.
Aina kävijöitä on kuitenkin riittänyt. Meille kaikista tärkeintä on kuitenkin
se pedagoginen puoli, mitä kotieläinpihat voivat antaa. Tähän sisältyy myös
terveet eläimet ja terveiden lajien esille tuominen sekä haaveenamme on myös
vaikuttaa näiden terveiden eläinten säilytysohjelmaan.
Tämän vuoksi päädyimme hankkimaan pihallemme Suomen ensimmäiset
Linderödin possut. Näitä maatiaispossuja on Ruotsissa jäljellä vain noin 300 ja
nyt niistä kolme me tuomme Lahteen ihmisten keskuuteen.
Tämä matka, missä olemme nyt, ei todellakaan ole ollut
helppo. Olisi ehkä vaatinut vuoden valmistelua, mutta me päätimme tämän
toteuttaa kolmessa kuukaudessa. Matka ei vielä ole päättynyt, mutta puolessa
välin jo olemme. Nyt me saamme jo possut Suomen karanteeniin.
Olemme yrittäneet tiedustella viisaimmilta kaikkia ohjeita,
mitä tämä kaikki vaatii. Näitä ohjeita olemme kiltisti, kuuliaisesti ja
tunnollisesti noudattaneet. Jotkut niistä tuli toki hieman liian myöhässä, kun
juna jo meni. Suomen yksi eläinlääkäreiden aatelistoon kuuluvan Heikki
Sirkkolan yksi muistutuskysymys oli: Olettehan hankkineet Ruotsista sellaisen
eläinlääkärin, joka on tehnyt Tracesin papereita ennenkin. Hmmm…eläinlääkärin
hankki tilallinen Ruotsista ja nyt sen uudelleen hankkiminen oli liian
myöhäistä. Enää emme siihen kyenneet vaikuttaa. Miksi hän tästä mainitsi…ja
näistä monista muista ohjeista… NIILLE ON SYYNSÄ. J
Eläinten oston yhteydessä ulkomailta sääntö numero yksi on:
Vaadi ulkomaiden eläinkauppiailta heti ensin tietoa heidän valitsemastaan
eläinlääkäristä! Pyydä esittämään joitain todisteita, että toisen maan
eläinlääkäri on aikaisemminkin tehnyt Tracesin papereita ja tietää varmasti
mitä tehdä. Ole luulotautinen ja varmista varmistuksen perään. Välissä on monta
mutkaa matkassa ja vaikka tuntuu, että vastapuoli ymmärtää englantia, varmista
asiat lyhyesti ja ytimekkäästi. Jos teillä ei ole yhteistä samaa äidinkieltä,
väärinkäsitykset ovat taattuja.
Meillä Suomessa hoidetaan moni asia pilkulleen ja prikulleen
kaikkien sääntöjen mukaisesti. Olemme tämän asian kanssa maailmassa hyvin
yksin. EU-maiden yhteiset säännöt? Mitä ne ovat? Me elämme rakkaassa sääntöjen
kultaisessa maassa. Ylpeänä tämän sanon! Siksi Suomi on maailman kaikista maista
eläintautivapain maa. Tätä toki muut maat eivät ymmärrä eikä huomioi. Tässäkin
suhteessa olemme yksin.
Matkalta terveisin,
Toiminnanjohtaja Petra
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti