maanantai 24. elokuuta 2020

Kotieläinpihalla kohti syksyä

Kesä alkaa kääntymään kohti syksyä ja on minun aikani huokaista ja siirtyä kohti tulevia seikkailuita. Ennen sitä on kuitenkin hyvä muistella, mitä viimeiset kolme kuukautta Yli-Marolan kotieläinpihalla vastuuohjaajana/eläintenhoitajana ovat antaneet. 
  Viime kesästä lähtien marssin – ja ryömin – armeijan maastokuvioidussa kuosissa, kunnes maaliskuussa oli aika palata siviilielämän pariin. Suunnitelma kesästä ulkomailla hevostöissä oli jo lähes lukkoon lyöty, kun maailmalla alkoi tapahtua ennennäkemättömällä tavalla. Ja kuinka ollakaan, niin kuin muidenkin, myös minun suunnitelmani syöksyivät takavasemmalle. Hanskojen lyöminen tiskiin ei tullut kysymykseenkään: ”Ei saa jäädä tuleen makaamaan”, kaikui vielä raikkaana korvissani. Ja näin alkoi töiden hakeminen täältä Suomesta. Kaikki kuitenkin vaikutti työpaikkojenkin saralla epävakaalta: ilmoitukset netissä vähenivät, haastatteluja peruttiin, suunnitelmista ei uskallettu pitää kiinni. 
   Eräänä kevätiltana työilmoitus vapaasta eläintenhoitajan paikasta kuitenkin välähti eteeni. Ei tarvinnut toiste pohtia, pitäisikö hakea, sillä kotieläinpiha on jo lapsuudesta tuttu ja tärkeä paikka, jossa on päässyt ihailemaan eläimiä, oppimaan uutta kerhoissa ja myöhempinä vuosina nauttimaan kahvilan antimista ystävien kanssa. Aiempi kokemus eläinten hoitamisesta ja erityisesti ratsastustaustani vuoksi myös suuremmista eläimistä toi lisää itsevarmuutta hakemiseen. Ja näin, tietysti hieman jännittävän ryhmähaastattelun jälkeen paikka olikin minun. Jännitys tulevasta kesästä, työttömäksi jäämisestä ja sosiaalisesta eristymisestä ratkesi ja aloin odottamaan innolla töiden alkua. 
       Kesätyöt pyörähtivät käyntiin ja huomasin pian, että vaikka olin uusin työntekijä, oli myös muilla opeteltavaa uusien käytäntöjen kanssa. Turvaetäisyydet ja hygienia oli huomioitava kaikessa toiminnassa täysin uudella tavalla, joka oli johtanut uusiin toimintatapoihin. Työhön perehtyminen sujui avoimella mielellä hyvin, eikä työkavereiden kanssa tarvinnut jännittää. Vastuuohjaajana eläintenhoitajan tehtävien lisäksi työhöni kuului myös toisten ohjaaminen ja auttaminen parhaani mukaan, kuin myös 6-12 vuotiaille suunnattujen kesäleirien vetäminen. Armeijasta jääneestä kankeudesta oli pakko pyristellä pois ja jouduin pohtimaan omaa johtamistapaani täysin erilaisessa ympäristössä ja sain huomata, miten paljon aiheessa on opittavaa. Nautin uusista oivalluksista niin erilaisten ihmisten kuin eläintenkin kanssa. Näin kesän jälkeen voin kertoa, että työ todella antaa paljon uusia taitoja useilla eri osa-alueilla, eikä mikään ole hienompaa kuin uuden oppiminen. 
       Ehkä lempipiirteeni tässä työssä oli, että jokainen päivä on erilainen: eläinten ja lasten kanssa kun voi sattua ja tapahtua vaikka mitä, mutta päivän päätteeksi töistä voi lähteä hymyssä suin. Välillä harjoiteltiin agilityä vuohien kanssa ja leikittiin piilosta, välillä istuttiin alas puhumaan alueen historiasta vanhempien asiakkaiden kanssa. Saman päivän aikana tuli telmittyä vuohien ja lampaiden kanssa, pyöritettyä kahvilaa, vedettyä talutusratsastusta ja lenkitettyä laamoja. Tekemisestä ei ollut puutetta, mikä ei haitannut, kun työ oli mielekästä. Eläinten hoitaminen toi piristystä sadepäiviinkin ja vaati valppautta tarkkailla, että kaikki voivat hyvin. Eikä kaikki ollut täysin uutta – välillä iltaisin pääsin jälleen kertaamaan ryömimistä etsiessäni kilpikonnia aitauksestaan.
      Nyt eläimet on haikein mielin saatettu pois pihalta tämän kesän osalta ja viimeiset hetket – ainakin toistaiseksi – tässä työssä ovat käsillä. Tulevaisuus on avoinna, mutta entistä suuremmalla itsevarmuudella ja uusilla taidoilla on hyvä jatkaa eteenpäin. Aivan ensimmäisenä aion nauttia muutaman viikon lomaa – onneksi lupaillaan vielä ainakin muutamia lämpimiä päiviä – ja pohtia sitten, mihin suunta vie töiden ja opintojen kannalta. 
 
Nea Holopainen
kesän 2020 eläintenhoitaja



keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Työttömän nuoren ajatuksia poikkeustilanteessa: nro 3

Työttömän nuoren ajatuksia poikkeustilaanteessa

2.4.2020

Elämme jänniä aikoja. Niinkuin minulle, varmasti todella monelle täysin uusi tilanne. Olen seuraillut uutisista tilannetta ja toiminut annettujen suositusten mukaan. Harmittaa kun ei pääse viettämään aikaa perheen ja ystävien kanssa. Minulla on synttäritkin tässä kuussa mutta juhlia päästään pitämään (toivottavasti) kesällä!

Poikkeustilanne tuo mukanaan hyviä sekä huonoja puolia. Etätyökokeilu on uusi kokemus minulle ja olen pitänyt sekä oppinut tekemään töitä kotoa käsin. Perheemme koiravanhus Tauno 11v muutti luokseni maaliskuun lopulla, joten on kiva että saan viettää aikaa kotona eikä Taunon tarvinnut heti jäädä yksin uuteen kotiin totuttelemaan.



En ole koskaan viettänyt näin paljon aikaa itekseen kotona mutta tilanne on avannut positiivisia ajatuksia. Olen oppinut paljon itsestäni, siivonnut, lenkkeillyt sekä katsonut lempisarjojani pitkinä maratoneina. Jatkossakin pidän mielessä että on ok olla vain kotona tekemättä mitään! Etätyökokeilu tuo myös aikataulun päivään ja se on hyvä, opin että kotona voi olla, ottaa rennosti sekä tehdä ne asiat mitkä pitää eikä vain maata sohvalla telkkaria katsoen aamuyöhön.

Läheisissäni on riskiryhmään kuuluvia ja se huolestuttaa. Olemme olleet yhteydessä viestien ja puhelujen välityksellä. Läheisiäni on myös lomautettu poikkeustilanteen takia joten toivottavasti tilanne olisi nopeasti ohi.

Odotan innolla lämpimiä kesäpäiviä ja aikaa jonka saa viettää ystävien kanssa. Käyn paljon festareilla ja niitä odotan kesältä eniten joten nyt vaan toivotaan ettei tilanne jatku niin pitkälle!

Kirjoittajana,

Nea
etätyökokeilija
Lahden 4H-yhdistys ry

tiistai 7. huhtikuuta 2020

Nuoret karanteenissa: blogihaaste


Työttömän nuoren ajatuksia poikkeustilasta


Heräsin tänään klo 08.45 ja ajattelin että, “taas uusi samanlainen päivä”. Olin klo 9.15 työporukan kanssa aamupalaverissa puhelun kautta, kuten joka arkipäivä, ja mumisin puhelussa. Olen tällä hetkellä karanteenissa pienen nuhan takia. 

Joten tämä koronavirus tuntuu ahdistavan mieltä enemmän kuin luuletkaan.
En voi nähdä oikeastaan ketään, ja se on tässä asiassa huonoin juttu.
Olen tottunut siihen, että pystyn näkemään perhettäni ja ystäviäni aina kun haluan, ja nyt se ei vaan onnistu. No positiivinen asia on että, lähetin hakulomakkeet kouluihin. Huonompi juttu on että, tuleeko meillä hakijoilla olemaan pääsykokeet, ja milloin sitä kouluun edes pääsee.

Ainiin ei unohdeta kesätöitä. Niin hain siis kesätöihin, ja näin työttömänä tahtoisin töihin missä voin itse ansaita rahani. Niin aika huono homma, jos en saa kesätöitä tämän takin.

Puhutaanpa vaikka somesta. Some on kyllä suoraan sanoen ihan hullu paikka.
Kuvitelkaa se niin että, jos asuisit vaikka jossain ihanilla vuorilla yksin, ilman internettiä. 
Sinulla ei olisi mitään tietoa tästä tilanteesta, ja olisit varmasti aika iloinen ja rentoutunut.
Mutta some se on hullu, selaan päivittäin somea puhelimesta, ja kun avaan esim. Facebookin niin tulee pelkkiä uutisia koronasta kun joku on kuollut, tai jotain pahempaa. Sitä pelkoa oikein tyrkytetään ihmisille. Olen itse ns. Elänyt minun paniikki vaiheen, ja nyt vain ohitan kaikki korona uutiset. Katson mieluiten kissavideoita,  joista tulee hyvä mieli. En luen jotain mistä en ole edes varma onko se totta. Ja ymmärrän että, tämä asia on vakava, ja se kuuluu ottaa vakavasti. Jotta selviydymme tästä kaikki terveinä.

No puhutaanpa positiivisista puolista. Ulkona on ihan hirveä sää, ja minun ei tarvitse mihinkään lähteä, se on suuri plussa. Voin hyvällä omatunnolla katsoa esim. Netflixsia koko päivän, ja pitää sarjamaratonin. Minulla on vihdoin aikaa lukea kirjani loppuun, ja tehdä kevätsiivous. 

Mutta haluan sanoa kaikille että, kyllä tämä tästä. Ja kyllä me selvitään. Ehkä voin kertoa tästä poikkeustilasta lapsenlapsilleni monen vuoden päästä. Siinäpä olisi tarina.

Kirjoittajana,
Maria Mehiläinen,
etätyökokeilija
Lahden 4H-yhdistys ry

torstai 2. huhtikuuta 2020

Poikkeustila Suomessa vuonna 2020: Nuoret karanteenissa -blogihaaste

Lahden 4H-yhdistys on kokenut karanteeniajan "riemut" jo vuodesta 2017. Tuolloin sikojen maahantuomisen vuoksi. Nyt on ihmisten vuoro istua neljän seinän sisällä karanteenissa. Emme kukaan uskoneet tähän tilanteeseen joutuvamme. Elämä on ihmeellinen!

Tämän vuoksi olemme haastaneet kaikki meidän nuoret kirjoittamaan blogia tai vlogia tästä historiallisesta poikkeustilasta. Siat eivät meille koskaan kertoneet, miltä heistä yli kahden kuukauden karanteeniaika tuntui. Nyt on nuorten ääni kuuluvilla. Julkaisemme viikoittain mielenkiintoisia tarinoita tästä ajasta. Kiitämme tuhannesti kaikkia osallistuneita.

Bloginro 1.


Työttömän nuoren ajatuksia poikkeustilanteessa 

1.4.2020

Ensimmäistä kertaa minun elinaikanani on tällainen tilanne. Maailman kirjat ovat ihan sekaisin. Mielestäni tämä vallitseva poikkeustilanne on kuin onkin ajatuksia herättävä. Välillä huolettaa paljonkin muun muassa isovanhempien ja muidenkin läheisten terveys. Toisaalta taas esimerkiksi lisääntyvä auringonvalo piristää kummasti maailman ollessa kriisin keskellä. Kevät ja kesä kuitenkin saapuvat joka tapauksessa. Aurinko se paistaa risukasaankin ja silleen. Ajattelin nyt listata alle, että millaisia muita ajatuksia tämä tilanne minun päässäni herättää.

5 HUONOA ASIAA LIITTYEN POIKKEUSTILANTEESEEN 

1) Taloudellinen tilanne huolettaa.


Ainakin itse mietin useinkin, että miten rahat riittävät elämiseen. Sitä rahaa kun ei tule ainakaan meidän taloudessa ovista ja ikkunoista niinkuin Harry Potterissa kirjekuoria konsanaan. Onneksi kuitenkin avopuolisollani on vakituinen työpaikka eikä häntä ainakaan vielä olla lomauttamassa. Ja onneksi ainakaan vielä tämä kriisitilanne ei ole viivästyttänyt tukien saamista Kelasta. Onneksi ainakin meidän perheessä olemme valmiita auttamaan toisiamme myös rahallisesti.

2) Tekemisen puute välillä vahvasti läsnä.

Välillä näin työttömänä ainakin itselläni on tekemisen puutetta. Aina ei huvita tehdä esimerkiksi käsitöitä ja nyt tämän poikkeustilanteen takia ei pääse edes esimerkiksi sukulaisille kylään.

3) Vuorokausirytmin ylläpitäminen on toisinaan hankalaa.

Itse olen ainakin sellainen ihminen, että ilman “hyvää syytä” minun on todella vaikea nousta aamuisin sängystä. Sitten illalla ei taas väsytä, kun aamulla on nukkunut pitkään. Esimerkiksi, kun olin syyskuu 2019 – helmikuu 2020 kotona, niin vuorokausirytmini oli suurinpiirtein sellainen, että nukuin päivät ja valvoin yöt. 

4) Työllistyminen stressaa.

Itseäni ainakin työllistyminen stressaa tällä hetkellä vähän. Minulla on tarkoitus alkaa kesätyöt nyt huhtikuun lopussa. Vielä ei ainakaan ole tullut mitään viestiä siitä, että tämä poikkeustilanne vaikuttaisi kesätöiden alkamiseen. Jos kesätyöt eivät sitten alakaan, niin sille ei voi mitään. Onneksi kuitenkin tuleva kesätyöni on sellainen, että siinä saa aika paljon tehdä itsenäisesti töitä ja työkavereihin on välillä melko pitkäkin välimatka.

5) Välillä tuntuu, että pää hajoaa.

Olen sellainen ihminen, että tykkään nähdä sukulaisiani ja viettää aikaa erityisesti perheeni ja mummini kanssa. Nyt kuitenkin olen jättänyt menemättä mummin kahvipöytään, koska en halua vahingossakaan tartuttaa mummiani. Välillä tuntuukin, että pää hajoaa neljän seinän sisällä, kun ei pääse oikein näkemään ketään. Mutta minulla on ratkaisu siihen, että miten tavallaan pääsen sinne mummin kahvipöytään. Ajattelin nimittäin keittää itselleni kahvia, pyytää mummia keittämään itselleen ja sitten soitetaan videopuhelu.

5 HYVÄÄ ASIAA LIITTYEN POIKKEUSTILANTEESEEN
  
1) Ei kiirettä mihinkään.

Aamulla ei ole mikään kiire mihinkään. Saa rauhassa heräillä ja juoda aamukahvit. Mikäs sen parempaa. Olen muutenkin sellainen ihminen, että kiire ei sovi minulle yhtään. Tykkään siitä, että asiat saa tehdä itselleen sopivaan tahtiin. Nyt myös kotona ollessa on hyvin aikaa valmistautua kevääseen ja tehdä perusteellinen kevät siivous. 

2) Saa olla kotona hyvällä omallatunnolla.

Nyt saa olla hyvällä omalla tunnolla kotona. Kukaan ei tuomitse sinua siitä, jos et käy esimerkiksi kylässä. Itse ainakin olen toisinaan sellainen kotihiiri, että välillä eristäytyminen ulkomaailmasta kuulostaa mahtavalta!

3) Mahdollisuus oppia uutta.

Nyt, kun on paljon kotona, niin on aikaa opetella vaikka jokin uusi juttu. Itse hankin akryylivärejä, pensseleitä ja maalauspohjia ja harjoittelen niillä. Vitsailinkin tässä yksi päivä avopuolisolleni, että taidan olla tietämättäni sukua itse Picassolle. Lisäksi minä haluaisin ehkä oppia puhumaan vähän jotakin uutta kieltä.

4) Aikaa valmistautua tulevaan työnhakuun/opiskeluun.

Nyt, jos koskaan, on aikaa valmistautua työnhakuun tai opiskeluun. Saa ihan ajan kanssa pohtia kaikki omat vahvuudet, heikkoudet ja kaiken siltä väliltä. On aikaa myös miettiä, että millaista työtä haluaisi tulevaisuudessa tehdä. CV kannattaa myös nyt laittaa kuntoon. Vai lähtisikö sittenkin opiskelemaan? Mitä ja minne? 

5) On aikaa omille harrastuksille.

Itse tykkään tehdä käsitöitä neuloen ja virkaten, joten nyt on aikaa tehdä niitäkin oikein pitkän kaavan mukaan. Harrastuksiini kuuluu myös tietokonepelien pelaaminen ja ostinkin eilen juuri uuden pelin itselleni. Sitä tulee nyt varmasti paukutettua menemään oikein ajan kanssa. Harrastuksiin liittyen minua toisaalta harmittaa se, että minun ja siskoni yhteinen saliharrastus jouduttiin pistämään nyt tauolle tämän poikkeustilanteen takia. Toisaalta oma ja siskoni terveys on tässä kohtaa ykkösprioriteetti.

Lopuksi haluan sanoa, että tästä selvitään kyllä. Olemme kuitenkin kaikki samassa veneessä ja vanhempani ovat opettaneet minulle, että asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella. 

Kirjoittajana, 

Sani LångLahden 4H-yhdistyksen Etätyökokeilija 

keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Opiskelua ja töitä


Olen Kaarina Hartikainen ja toimin Lahden 4H-yhdistyksen toiminnanohjaajana. Koulutukseltani olen ohjaustoiminnan artenomi, mutta kaipasin enemmän tietoa nuorisotyöstä, joten lähdin opiskelemaan päiväopiskeluna nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi Suomen Diakoniaopistoon. Kun Lahden 4H-yhdistyksestä vapautui toiminnanohjaajan paikka, päätin hakea kyseistä työtä. Sain työpaikan, mutta kouluarjen kanssa yhteensovittaminen ei olisi onnistunut, niinpä vaihdoin päiväopiskelun oppisopimukseen. Mielestäni oppisopimus on erittäin hyvä vaihtoehto opiskella uusi tutkinto, sillä silloin pääsee käytännössä näkemään ja kokemaan sen, mitä koulun penkillä käydään vain teoriatasolla.

Kaarinan työhön pääsette enemmän kuikkaamaan yhdistyksen some-kanavilta. Seuraa meitä @lahden4h #4HLahti

Kaarina Hartikainen, toiminnanohjaaja
ohjaajat.lahti@4h.fi
gsm. 044 525 4446


Jos olet lahtelainen työtön työnhakija ja kiinnostunut opiskelemaan oppisopimuksella, ota yhteyttä Lahden 4H-yhdistyksen e.Työ -hankkeeseen. Mietitään yhdessä juuri sinulle sopiva ratkaisu!
e.Työ -hanke
etyo@4h.fi
gsm. 044 525 8919 

maanantai 23. syyskuuta 2019

Riittämätön rakkaus

Riittämätön rakkaus

Työttömyyden äärellä työ aiheuttaa tällä hetkellä riittämättömyyden tunnetta, kun tekee työtä lähellä ihmisiä. Osalle työnhakijoista elämä on syystä tai toisesta ajautunut siihen tilanteeseen, että neljä tuntia parina päivänä viikossa tuntuu haasteelliselta suoriutua. Työkokeilusta toiseen, kuntouttavaan työtoimintaan pääseminen, muutama kuukausi siellä ja muutama kuukausi täällä, jokaisessa uudessa paikassa työ aloitetaan alusta. Kuka olet ja mitä olet tehnyt? Työllistymisen polut osatyökykyisillä eivät aina johda eteenpäin.

Seuraava väite on kova, mutta tosi. Osa parhaassa työiässä olevista tekijöistä ei koskaan tule työllistymään eikä nykyisellä järjestelmällä heidän ole mahdollista päästä sairauseläkkeelle.  On surullista todeta, että he eivät ole tarpeeksi sairaita, mutta ovat tarpeeksi sairaita työelämään. 

Tähän kaikkeen on kehitetty välityömarkkinat, jotka tarjoavat käytännössä kuuden kuukauden työkokeilumahdollisuuden yhdellä työnantajalla ja kuudesta kahteentoista kuukautta palkkatukityötä. Näitä toimenpiteitä ennen on joissain tapauksissa käyty kahden vuoden kuntouttava työtoiminta läpi. Työllisyystoimenpiteiden enimmäiskestona voi olla noin neljä vuotta. Tämän jälkeen muutaman vuoden päästä henkilöillä on uudelleen mahdollisuus aloittaa tämä oravanpyörä. 

Lahden 4H-yhdistys on toiminut kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajana noin kaksikymmentä vuotta ja työllistää vuodessa noin sata nuorta. Pääosin työllistymisen polkuja tarjotaan nuorille alle 29 vuotiaille työttömille työnhakijoille, mutta myös iäkkäämmille. Vuosien kokemusten tuloksena voidaan tilastoista todeta, että noin 30 prosenttia työttömistä työnhakijoista elää aktivoinnin oravanpyörässä; vaeltamista palveluista toiseen. Nämä henkilöt osoittautuvat usein Yli-Marolan 4H-kotieläinpihalla upeiksi tyypeiksi, joiden elämän tarinan kuullessa toimistossa vuodatetaan kyyneleitä. Joissain tapauksissa työttömät käyttävät häikäilemättömästi hyväksi sosiaalijärjestelmäämme tai ovat niin ”kamoissa”, että työelämä ei ole heitä varten. Osa työttömistä työnhakijoista ei kuitenkaan ole sairaita, vaan nykyisellään työelämä on liian vaativaa eikä kohtaa osaa työnhakijoita. Aikaisemmin nämä henkilöt toimivat ns. oppipoikina mestareiden apuna. Agraariyhteiskunta tarjosi tähän mahdollisuuden, mutta teollistumisen myötä olisi ratkaistava muutakin kuin kyberhyökkäyksen aiheuttamien saastuneiden koneiden toimimattomuus.

Työttömyyden ollessa korkealla tarvitaan yhä enemmän työllisyyttä tukevia palveluita. Mitä me voimme tehdä niille, joiden työkyky ei koskaan tule riittämään työllistymiseen, mutta eivät ole vielä niin sairaita, että pääsisivät sairauseläkkeelle? Niiden kohdalla, joissa aktiivitoimenpiteet eivät johda mihinkään. Tällä hetkellä ammatillisen reformin myötä pelkän työkokeilupaikan löytäminen osatyökykyisille on kiven ja kannon alla. Opiskelun siirtyminen työpaikoille on johtanut siihen, että ns. terveet opiskelijat ovat vieneet vajaakuntoisten paikat. Palvelut ovat riittämättömiä, kun aikarajat paukkuvat vastaan. Osatyökykyisille työkokeilupaikkoja yritysmaailmasta ei ole tarjolla, mikä on täysin ymmärrettävää yrittäjän näkökulmasta. Työkokeilun harha ilmaisuudesta on kaikkea muuta!

Tästä kaikesta oravanpyörästä ollaan kyllä tietoisia työllisyystoimijoiden joukossa, mutta ratkaisut puuttuvat. Tässä tapauksessa matematiikasta voi olla hyötyä. Lasketaan niin tiedetään! Mutta kuinka voidaan laskea elämää? Siihen ei edes minun lukion pitkän matikan oppimäärä riitä. 4H:n arvoista yksi sana on ratkaiseva: Hyvinvointi - Health. Yksinkertaistettuna hyvinvoinnin mittareina ovat osallisuus ja syrjäytyminen. Kumpi on tavoitteemme? 

4H:n arvojen ja aatteiden mukaan tähtäin on osallisuudessa. Kun työllistymisen mahdollisuuksia ei enää ole, hyvinvoinnin kannalta osallisuus on tärkeää. Kokemus työttömien parissa työskentelyssä on väistämättä laittanut ajattelemaan, että mitä jos arvostaisimme toisiamme niin paljon, että olisimme rehellisiä ja armollisia. Henkilöillä, joilla ei ole enää työkykyä, olisi kuitenkin mahdollisuus osallistua yhteiskuntaa ylläpitävään toiminaan. Tämä voisi olla mahdollista, jos näiden henkilöiden tunnistamiseen laadittaisiin mittarit ja henkilöt saisivat ns. ikuisen ”palkkatuen”. Palkkatuki tai mikä sen nimeksi voisi muodostua. Palkkatuki nykyisessä merkityksessä tarkoittaa työttömän työnhakijan taloudellista tukea työnantajan maksamaan palkkauskustannuksiin. Nykyisessä merkityksessä tätä määritelmää toki ei voi käyttää, sillä tavoitteena nimenomaan olisi ettei tämä pieni osatyökykyisten joukosta olisi enää työttömiä työnhakijoita, vaan tasavertaisia kansalaisia. Tulisiko tämä loppujen lopuksi yhteiskunnalle halvemmaksi? 


Kirjoittajana 

Lahden 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja ja e.Työ -hankkeen projektipäällikkö Petra Kerkkä

Lue lisää Lahden 4H-yhdistyksen työllistämisestä yhdistyksen nettisivuilta www.lahti.4h.fi

Lisää kuvateksti
e.Työ -hanke on Europan unionin sosiaalirahaston tukema työllisyyttä edistävä hanke ajalla 1.8.2018 - 31.12.2020. Hankkeen toteuttajana toimii Lahden 4H-yhdistys ry ja hanketta on myös tukemassa Lahden kaupunki.

Hankkeen keskiössä ovat työttömät työnhakijat sekä paikalliset yritykset eli työnantajatahot. Toimimme Lahden 4H Yhdistyksen tiloissa Yli-Marolan kotieläinpihalla (Neljänkaivonkatu 47, 15100 Lahti) ja tarjoamme mm työkokeilu-, kuntouttava työtoiminta- sekä työharjoittelupaikkoja meillä 18 - 28 ja yli 54 -vuotiaille. Lisäksi tuemme asiakasta löytämään työtä vapailta työmarkkinoilta tai oikean opiskelupaikan. Tuemme myös paikallisyrityksiä löytämään heille juuri oikeat työntekijät ja kehitämme palautteenantomallia, jossa työnhakijan on mahdollista saada työnhakuprosessistaan palautetta työnantajalta sekä tuemme työnantajaa haastavassa rekrytointiprosessissa.

keskiviikko 21. elokuuta 2019

Kiitos kävijöille kesästä 2019!

Kesä 2019 oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut ja Yli-Marolan 4H-kotieläinpihalla taidettiin tehdä kävijämääräennätys. Säät suosivat kävijöitä, sillä kesäsää oli juuri otollinen kotimaanmatkailulle; ei liian kuuma eikä liian sateinen

Kesän alussa pihalle saapuivat kaksi uutta eläinlajia, Alejandra ja Sandrino laamat pihan alpakoiden seuraksi. Laamat, kuten alpakat, ovat kamelieläimiä ja tarvitsevat lajitovereidensa seuraa. Kävimme tutustumassa Suomen laamatiloilla eri yksilöihin ja meille tietysti oli tärkeää löytää juuri meidän toimintaan sopivat laamat. Alpakoistamme Ben on hyvin erikoinen yksilö ja jännitimme, miten Ben suhtautuu laamoihin.

Pitkällisen pohdinnan ja laamoihin tutustumisen jälkeen Alejandra ja Sandrino oli rakkautta ensi silmäyksellä <3 Sandrino ja Alejandra ovat molemmat hyvin kauniita yksilöitä, classic laamoja ja luonteenpirteet eroavat huomattavasti toisistaan. Sandrino on erittäin utelias ja aina mukana kaikessa. Alejandra on oman arvonsa tunteva neiti, ken katsoo mieluummin ennen kuin säntäilee mukaan.

Alpakat ja laamat ovat sopeutuneet yhteiseloon loistavasti ja nyt lauma toimii. Laamat ovat lauman johtajia ja Ben on saatu laumassa aisoihin heidän avulla. Alpakoiden ja laamojen elekieli poikkeaa hieman toisistaan, mutta sopivat kyllä myös yhteiseloon. Kaikissa eläinlajeissa jokainen on suuri oma persoona ja laumojen muodostuminen on hyvä suunnitella kaikki yksilöt huomioiden.

Ihanaa syksyn odottelua toivottaa teille kaikille Ben, Caramello, Sandrino ja Alejandra <3